Kohtien lista

Kirjassa «TIE» on 6 kohta, jonka aiheena on Sovitus.

Juokaamme tuskan kalkki viimeiseen pisaraan asti tässä kurjassa nykyisessä elämässämme. Mitä merkitseekään kymmenen, kahdenkymmenen tai viidenkymmenen vuoden kärsimys... kun myöhemmin saamme elää taivaassa aina ja ikuisesti?

Emmehän sitä paitsi kärsi ainoastaan palkinnon vuoksi, propter retributionem. Mitä merkitseekään kärsimys silloin, kun joku kärsii lohduttaakseen ja miellyttääkseen Jumalaa, meidän Herraamme, sovituksen hengessä yhtyneenä hänen ristiinsä - sanalla sanoen: kun joku kärsii Rakkauden tähden?

Katumuksen syytkö? Hyvitys, korvaaminen, anominen, kiittäminen; keinot edistyä sinulle, minulle, muille ihmisille, maallesi, kirkolle... Ja syitä on tuhansia muita.

Kätke itsesi ristiinnaulitun Kristuksen haavoihin. Niissä opit valvomaan aistejasi, elämään yliluonnollista elämää ja uhraamaan jatkuvasti Herran ja Marian tuskat Isälle, jotta voisit maksaa velkasi ja kaikki muiden ihmisten velat.

Älä pyydä Jeesukselta anteeksi vain omia syntejäsi. Älä rakasta häntä vain omalla sydämelläsi...

Hyvitä hänelle kaikki ne loukkaukset, joita häneen on kohdistettu, kohdistetaan ja tullaan kohdistamaan. Rakasta häntä kaikkien niiden ihmisten sydänten voimalla, jotka ovat häntä eniten rakastaneet.

Ole rohkea: Sano hänelle olevasi häneen rakastuneempi kuin Maria Magdalena, enemmän kuin Teresa tai Jeesuslapsen Teresa..., enemmän hulluna rakkaudesta kuin Augustinus ja Dominicus ja Franciscus, enemmän kuin Ignatius ja Francisco Xavier.

Lapsi, sytytä sydämeesi halu korvata aikuisuutesi mukanaan tuomat hirvittävyydet.

Tahtomme on armon avulla kaikkivoipa Jumalan edessä. - Sanokaamme Jeesukselle niin monien Jumalan loukkausten tähden päättäväisesti esimerkiksi raitiovaunussa matkatessamme: "Jumalani, haluaisin tehdä yhtä monta rakkauden ja hyvityksen tekoa kuin jokainen tämän vaunun pyöristä tekee kierroksia." Ja voimme olla varmoja, että samalla hetkellä olemme rakastaneet Jeesusta todellisesti ja korvanneet hänelle sen, minkä halusimme.

Tällainen "typeryys" johtuu hengellisestä lapseudesta. Se on viattoman lapsen ja lastaan hellivän isän välistä ikuista vuoropuhelua:

- "Sanohan, kuinka paljon rakastat minua?" - Ja pienokainen sopertaa: "Mon-ta mil-joo-naa!"