Eräs nuori mies (mikähän hänestä on tullut?), Centralin¹ hyvä opiskelija, kertoi minulle: ”Isä, ajattelin sitä, mitä sanoitte minulle... että olen Jumalan lapsi! Ja yllätin itseni kulkemasta kadulla pää pystyssä ja täynnä ylpeyttä... Jumalan lapsi!”

Neuvoin häntä vaalimaan tätä ”ylpeyttä” hyvällä omallatunnolla.