Sinulle, joka valitat sisimmässäsi itseäsi kohdeltavan kovakouraisesti ja joka tunnet tämän ankaruuden vastakohtana perheesi käytöksen kanssa, lainaan nämä kappaleet erään sotilaslääkärin kirjeestä: ”Sairasta voi lähestyä kylmällä ja laskelmoivalla tavalla, mutta objektiivisesti ja potilaan parasta ajatellen, rehellisen ammattimaisesti. Tai sitten voi perheen tavoin tunteenomaisesti kyynelehtiä. - Mikä olisikaan tilanne ensiapuasemalla taistelun aikana, kun haavoittuneita kertyy paljon siksi, ettei heitä saada kuljetetuksi riittävän nopeasti pois, jos kaikki paarit olisivat omaisten ympäröimiä? Se olisi samaa kuin siirtyminen vihollisen puolelle.”