Monet kristityt ovat verkkaisia ja jopa juhlallisia yhteiskunnallisessa elämässä (missä heillä ei ole kiire), tai vähän ponnistusta vaativissa ammatillisissa tehtävissä, ruokapöydässä ja vapaa-aikanaan (missä heillä ei myöskään ole kiire). Eikö ole outoa, että samat kristityt tuntevat itsensä kiireisiksi ja kiirehdyttävät pappia, jotta tämä lyhentäisi alttarin pyhälle uhrille varattua aikaa?