KUTSU

Mikset antaudu Jumalalle kerralla kokonaan... todellisesti... nyt?

Jos näet tiesi selvästi, seuraa sitä. - Mikset luovu pelkuruudesta, joka pidättää sinua?

"Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille... Minä olen teidän kanssanne..." - Näin sanoi Jeesus ja hän sanoi sen sinulle.

Isänmaanrakkaus, joka sinänsä on ylistettävä asia, saa monet ihmiset antamaan elämänsä "palvelemiselle" tai "sotajoukoille". - Älä unohda, että Kristuksellakin on "sotajoukkonsa" ja ihmisiä, jotka on valittu hänen "palvelukseensa".

"Et regni eius non erit finis. Eikä hänen valtakunnallaan ole loppua!"

Etkö olekin iloinen voidessasi työskennellä tällaisen valtakunnan puolesta?

"Nesciebatis quia in his quae Patris mei sunt oportet me esse? - Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona?"

Tämä on nuoren Jeesuksen vastaus. Se on hänen vastauksensa äidille, joka on etsinyt häntä kolme päivää luullen hänen kadonneen. - Vastausta täydentävät Kristuksen sanat, jotka pyhä Matteus on kirjoittanut muistiin: "Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, ei kelpaa minulle."

Teet asiat liian yksinkertaisiksi, jos arvioit apostolaatin yritysten arvoa sen perusteella, minkä näet. - Tällä perusteella sinun olisi pidettävä hiilikuormaa parempana kuin kourallista timantteja.

Nyt kun olet antautunut Jumalalle, pyydä häneltä uutta elämää, "sinettiä", joka varmistaa tehtäväsi aitouden Jumalan ihmisenä.

Ihanteesi, kutsumuksesi on... hulluutta. - Ja muutkin, ystäväsi ja veljesi, ovat hulluja...

Etkö olekin kuullut tämän huudon muutamia kertoja syvältä sisältäsi? - Vastaa siihen päättäväisesti, että olet kiitollinen Jumalalle kunniasta kuulua "hullujenhuoneeseen".

Kirjoitat minulle näin: "Meidän kaikkien tuntemamme voimakas kaipuu nähdä 'sen' kehittyvän ja leviävän tuntuu muuttuvan kärsimättömyydeksi. Milloin tapahtuu suuri läpimurto? Milloin voitamme maailman puolellemme?"

Ja lisäät: "Kaipaus ei jää tarpeettomaksi, jos se saa meidät hoputtamaan ja 'painostamaan' Herraa. Silloin olemme voittaneet valtavasti aikaa."

Ymmärrän kärsimyksesi, kun tarkastelet tekemätöntä työtäsi pakosta toimettomana. - Maapallo on liian pieni sydämellesi, ja kuitenkin sydämesi joutuu sopeutumaan... pienimuotoiseen toimistotyöhön.

Mutta sanohan, mitä hetkeä varten me sitten säästämme sanaa fiat - tapahtukoon?

Älä epäile, etteikö kutsumuksesi olisi suurin armo, minkä Herra on voinut sinulle antaa. - Ole siitä hänelle kiitollinen.

Kuinka paljon tuskaa tuottavatkaan ne lukuisat ihmiset - tulivatpa he sitten niin ylemmistä ja alemmista yhteiskuntaluokista kuin keskiluokasta - joilla ei ole ihanteita! He vaikuttavat siltä, kuin he eivät tietäisi, että heillä on sielu. He ovat kuin karjalauma... lammaskatras... sikalauma.

Sinun laupiaan rakkautesi avulla, Jeesus, me muutamme karjalauman sotajoukoksi, lammaskatraan puolustusvoimiksi ja sikalaumasta erotamme puhdistettavaksi ne, jotka eivät enää halua olla saastaisia.

Jumalan työt eivät ole vipulaite eivätkä ponnahduslauta.

Herra, anna meille sitä tarttuvaa hulluutta, joka saa monet ryhtymään apostolaattiisi.

"Nonne cor nostrum ardens erat in nobis, dum loqueretur in via? Eikö sydämemme hehkunut innosta, kun hän kulkiessaan puhui meille?"

Jos olet apostoli, näiden Emmauksen opetuslasten sanojen tulisi nousta itsestään työtovereidesi huulille, kun he ovat kohdanneet sinut elämänsä tiellä.

Ryhdy apostolaattiin antaaksesi kaikkesi, äläkä etsiäksesi mitään maallista.

Halutessaan sinut apostoliksi Herra muistutti sinulle, että olet Jumalan lapsi, jottet unohtaisi sitä koskaan.

Jokaisen teistä on pyrittävä olemaan apostolien apostoli.

Sinä olet suola, apostolin sielu. "Bonum est sal. Suola on tarpeellista", sanotaan pyhässä evankeliumissa. "Si autem sal evanuerit - Mutta jos suola käy mauttomaksi...", ei se kelpaa enää mihinkään, ei maahan eikä lantaan. Se heitetään pois hyödyttömänä.

Sinä olet suola, apostolin sielu. - Mutta jos käyt mauttomaksi...

Poikani, jos rakastat apostolaattiasi, on varmaa, että rakastat Jumalaa.

Sinä päivänä, jona "tunnet" hyvin apostolaattisi, on siitä tullut sinulle rautahaarniska, johon sortuvat kaikki maan päällä ja helvetissä olevien vihollistesi hyökkäykset.

Rukoile aina itsellesi ja apostolitovereillesi kestävyyttä, koska vastustajamme paholainen tietää hyvin, että olemme sen suuria vihollisia. Kuinka tyytyväinen se onkaan nähdessään jonkun lankeavan joukoistanne!

Uskollisesti sääntöään noudattavat sääntökuntalaiset haluavat tietää, millä tavoin heidän veljeskuntansa tai sääntökuntansa ensimmäiset jäsenet elivät voidakseen elää samalla tavalla. Pyri sinäkin kunnon kristittynä tuntemaan ja jäljittelemään Jeesuksen opetuslasten elämää, jotka tunsivat Pietarin, Paavalin ja Johanneksen ja joista melkein tuli Mestarin kuoleman ja ylösnousemuksen todistajia.

Kysyt minulta... ja vastaan sinulle: sinusta tulee täydellinen, jos elät täydellisesti siinä paikassa, ammatissa ja asemassa, mihin Jumala on valtuuttamiensa henkilöiden välityksellä sinut asettanut.

Rukoilkaa toinen toistenne puolesta. - Onko joku teistä heikko? - Entä tuo toinen?

Rukoilkaa jatkuvasti kadottamatta rauhaa. - Lähtevätkö jotkut omille teilleen? Joutuvatko he kadotukseen? - Herra on tiennyt lukumääränne ikuisuudesta lähtien!

Olet oikeassa. Kirjoitit minulle: "Kukkulalta silmänkantamattomiin useiden kilometrien säteellä ei näy yhtään tasankoa, vain vuorijono toisensa jälkeen. Vaikka maisema näyttää haihtuvan jossakin, häviävän sumun takaa paljastuu pian tuntematon vuorijono."

Tällaiselta apostolaattisi maiseman tuleekin näyttää. Teidän on kuljettava koko maailman halki, vaikka edessänne ei olisi yhtään teille valmistettua tietä... Teidän on itse raivattava ne läpi vuorten omilla jalanjäljillänne.