YLILUONNOLLINEN ELÄMÄ

Yleensä ihmisillä on yhteen tasoon, maan pintaan, sidottu kaksiulotteinen näkökenttä. - Kun elät yliluonnollista elämää, saat Jumalalta kolmannen ulottuvuuden: korkeuden ja sen mukana syvyyden, painon ja tilavuuden.

Jos menetät kyvyn ymmärtää elämäsi yliluonnollisena, lähimmäisenrakkautesi muuttuu ihmisystävällisyydeksi, puhtautesi säädyllisyydeksi, kuolettumisesi tyhmyydeksi, itsekurisi ruoskaksi ja kaikki tekosi hedelmättömiksi.

Hiljaisuus on kuin sisäisen elämän portinvartija.

Paradoksi: Pyhyys on helpompi saavuttaa kuin oppineisuus, mutta on helpompaa olla oppinut kuin pyhä.

Vaihtelua. - Tarvitset vaihtelua! Joko avaat silmäsi suuriksi vangitaksesi paremmin kuvat eri asioista tai siristät niitä likinäköisyytesi vuoksi.

Sulje ne kokonaan! Elä sisäistä elämää, ja tulet näkemään uuden ja paremman maailman arvaamattoman väriset ja -muotoiset ihmeet: Seurustelet Jumalan kanssa... ja tunnet kurjuutesi... ja jumalallistut... niin, että mitä enemmän lähestyt Isääsi, sitä parempi veli sinusta tulee kanssaveljillesi ihmisille.

Päämäärä: Olisinpa hyvä ja kaikki muut minua parempia.

Kääntymys on hetken asia. - Pyhittyminen vaatii koko elämän.

Maailmassa ei ole mitään parempaa kuin Jumalan armossa oleminen.

Tarkoituksen puhtaus. - Sinulla tulee aina olemaan sitä, jos aina ja kaikessa pyrit miellyttämään vain Jumalaa.

Kätke itsesi ristiinnaulitun Kristuksen haavoihin. Niissä opit valvomaan aistejasi, elämään yliluonnollista elämää ja uhraamaan jatkuvasti Herran ja Marian tuskat Isälle, jotta voisit maksaa velkasi ja kaikki muiden ihmisten velat.

Pyhä kärsimättömyytesi palvella Jumalaa ei ole vastenmielistä hänelle. - Se jää kuitenkin hedelmättömäksi, jollei sitä seuraa jokapäiväisen elämäsi tehokas parantaminen.

Oikaiseminen. - Joka päivä vähän. - Tämä on jatkuvaa työtäsi, jos todella tahdot tulla pyhäksi.

Velvollisuutesi on tulla pyhäksi. - Myös sinun. - Kuka saattaakaan kuvitella, että se olisi yksinomaan pappien ja sääntökuntalaisten työtä?

Herra sanoi poikkeuksetta kaikille: ”Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.”

Sisäisen elämäsi on oltava nimenomaan aloittamista yhä uudelleen ja uudelleen.

Oletko koskaan sisäisessä elämässäsi miettinyt kaikessa rauhassa, miten kaunista on ”palvella” yhäti uudistuvalla tahdolla?

Lumen peittämiä kasveja ei näkynyt. - Pellon omistanut maanviljelijä totesi iloisena: ”Nyt ne kasvavat sisäänpäin!”

- Ajattelin sinua ja pakotettua toimettomuuttasi.

- Sano minulle, kasvatko sinäkin sisäänpäin.

Olitpa kuinka mahtava tahansa, herruutesi vaikuttaa minusta surulliselta ja naurettavalta, jos et ole oman itsesi herra.

On vaikeaa lukea pyhistä evankeliumeista Pilatuksen kysymys: ”Kummanko tahdotte, että minä teille päästän, Barabbaanko vai Jeesuksen, jota sanotaan Kristukseksi?” - Vielä vaikeampaa on kuulla vastaus: ”Barabbaan!”

Ja vielä kauheampaa on havaita, että monta kertaa tieltä poiketessani olen itsekin vastannut: ”Barabbaan!” Ja lisännyt: ”Kristusko? Crucifige eum! Ristiinnaulittakoon!”

Kaikki se, mikä huolettaa sinua nyt, on enemmän tai vähemmän tärkeätä. - Ehdottoman tärkeätä on se, että olet onnellinen, että pelastut.

Uutta valoa! - Kuinka iloitsetkaan siitä, että Herra on antanut sinun löytää uudestaan vanhat totuudet!

- Käytä hyväksesi tällaisia hetkiä: On aika virittää kiitoslaulu. On myös aika puhdistaa pölyt sielusi sopista, luopua turhista tottumuksista, toimia yhä yliluonnollisemmalla tavalla, välttää olemista huonona esimerkkinä lähimmäiselle...

- Sanalla sanoen: Näkyköön kiitollisuutesi kouriintuntuvassa päätöksessä!

Kristus on kuollut sinun tähtesi. - Entä sinä... mitä sinun tulee tehdä Kristuksen tähden?

Henkilökohtaiset kokemuksesi - inhosi, rauhattomuutesi, katkeruutesi - auttavat sinua ymmärtämään näiden Jeesuksen sanojen totuuden: ”Kukaan ei voi palvella kahta herraa”.